Select Page

Milloin tuoda vauva ja lapsi osteopatiaan?

Suomessa osteopatiaa hyödynnetään lasten kohdalla suhteellisen vähän, vaikka tutkimukset osoittavat, että osteopatia on tehokas ja turvallinen hoitomuoto lapsille. Sen avulla voidaan saada helpotusta moniin erilaisiin vaivoihin aina vastasyntyneistä vauvoista koululaisiin ja teini-ikäisiin asti.  On kuitenkin tärkeää, että lastasi hoitava osteopaatti on kouluttautunut ja perehtynyt nimenomaan lasten hoitamiseen.

Milloin sitten kannattaa tuoda lapsi osteopaatin vastaanotolle? Syitä voi olla monia: koliikki, itkuisuus, nukkumishäiriöt, levottomuus, imemis- ja ruuansulatusongelmat, hidas kehittyminen jne. Kun tulet lapsen kanssa osteopaatin luo, aloitamme tekemällä kattavan haastattelun, jossa selvitetään millainen oli äidin raskausaika, miten synnytys meni, miten lapsi syö ja nukkuu, onko lapsella ollut sairauksia tai onnettomuuksia. Tarkoituksena on siis selvittää mahdollisten oireiden syntysyy. Perustutkimukseen iästä riippuen kuuluu kehon tunnustelu ja havainnointi, refleksien testaaminen ja rangan asennon selvittäminen. Esimerkiksi lapsen pukemisen vaikeus ja kehon voimakas taakse taivuttaminen itkun yhteydessä voivat olla merkki ylimääräisistä jännitteistä, rankaan kohdistuvasta paineesta ja hermostollisesta ärsykkeestä.

Lapsen osteopaattinen hoito on hyvin kevyttä ja turvallista. Siinä ei kohdisteta lapsen kehoon voimakkaita painetta luovia tekniikoita. Lapsen keho on useasti hyvin herkkä ja valmis muutokselle, joten normaalitilaan palautuminen tapahtuu nopeasti.

Vauvojen osteopatia:

Lapsi voi kohdussa ollessaan ja synnytyksessä joutua asentoon, josta aiheutuu jännitteitä ja lukkoja koko kehoon, etenkin selkärankaan, lantioon ja kallonpohjaan. Lapsen keho muokkautuu synnytyksessä niin, että synnytys äidin lantion läpi on mahdollinen. Synnytyksen aikana kallon luut suojaavat keskushermostoa, mutta pääsevät samalla kuitenkin liikkumaan päällekkäin ja lomittain.  Synnytyksessä kalloon siis kohdistuu puristusvoimaa, mikä kaiken ollessa hyvin purkautuu ensimmäisenä parina päivänä normaalien elintoimintojen, kuten itkemisen, aivastelun ja nielemisen avulla. Mikäli synnytyksestä palautumista ei tapahdu, voivat jännitteet aiheuttaa kipuja ja estää kehon normaalin toiminnan. Tästä seuraa altistumista erilaisille oireille kuten koliikille, pulauttelulle, oksentelulle, ummetukselle, korvatulehduksille, univaikeuksille, infektioille ja motorisen kehityksen hidastumiselle.  Osteopaattisella hoidolla pystytään normalisoimaan kudosten, verenkierron ja hermoston toimintaa ja edesauttamaan kehoa terveeksi.

Leikki-ikäiset lapset

Leikki-ikäiset lapset usein touhutessaan tömähtelevät tuon tuosta ja aiheuttavat itselleen toimintahäiriöitä. Mitä nopeampaa keho palautetaan trauman jälkeen tasapainoon, sitä parempi vaste hoidolla on ja näin ollen lapsena syntyneet jännitteet eivät kasaudu myöhemmälle iälle. Myöhemmällä iällä esiin tulevaista ongelmista kuten migreenistä, allergioista ja muista yliherkkyyksistä on havaittavissa yhteys syntymään ja lapsuuteen.

Apua raskausajan ja synnytyksen jälkeisiin lantion ja alaselän kipuhin

Raskausaikana paino lisääntyy, kehon painopiste muuttuu, rangan kaaret korostuvat ja niveliä tukevat ligamentit alkavat löystyä. Tämä kaikki on luonnollista muutosta ja tapahtuu siksi, että uusi upea elämä olisi mahdollista. Muutokset kuitenkin aiheuttavat useammalle odottavalle ja raskausajasta palautuvalle äidille kipuja ja vaivoja. 

Selkärangassa on kolme luonnollista kaarta, jotka muodostavat tasapainoisen S-muotoisen ryhdin.Selkärangan kaaret lisäävät selkärangan joustavuutta, mukautuvat liikkeisiin, kuormitukseen ja suojaavat selkää vammoilta. Etenkin ylimenoalueet, eli kohdat joissa rangan kaaren suunta muuttuu, ovat kovassa rasituksessa raskaus aikana. Lantioon kohdistuvan paineen muuttuessa lantion ja selän liikkeisiin aiheutuu epäsymmetriaa. Lantion alueen jännitys ja epätasapaino selittävät suuren osan selkä- ja liitoskivuista. Risti- ja häntäluun toimintahäiriöt saattavat tehdä synnytyksestä vaikeamman kuin sen tarvitsisi olla. Osteopatian tarkoituksena onkin helpottaa raskaus aikaa, synnytystä ja vauvan sulavaa ulostuloa.

 LANTIO ALUEEN KIVUT

Hormoneiden löystyttävät vaikutukset ovat erityisen voimakkaita lantiorenkaan liitoksissa : risti-suoliluunivelessä ja häpyliitoksessa. Häpyliitos levenee huomattavasti. Risti-suoliluu on normaalisti erittäin stabiili. Sen lisääntynyt liikkuvuus raskauden aikana saattaa johtaa lievään sijoiltaan menoon. Risti-suoliluun muutoksista kertovat takalantiolla olevat kivut. Takalantion kivut paikantuvat ristiluun ja pakaroiden alueelle ja säteilevät usein reisiin mutta ei polvia alemmaksi. Kipua voi esiintyä myös häpyliitoksen kohdalla. Epätasapainoisessa liikkuvassa lantiossa kipu provosoituu portaita noustessa, kävellessä ja lantiota toispuoleisesti kuormittaessa esimerkiksi imuroidessa.

ALASELKÄKIPU

Lantion kivun lisäksi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen esiintyy alaselkäkipua, joka on useimmiten selkäranka- ja lihasperäistä. Kipu paikantuu lannerangan ympärille, lannerangan liikkuvuus on rajoittunut ja selkälihakset ovat kosketus arat. Spasmissa olevat selän ojentajalihakset eivät pysty rentoutumaan muuttuneen asennon ja lannerangan toimintahäiriön vuoksi. Takalantion ja alaselkäkipujen lisäksi esiintyy lapojen väliin paikantuvaa rintarangan ympärillä olevaa kipua.

APUA LANTION JA ALASELÄN KIPUIHIN

Vastaanottokäynnille tultaessa tutkitaan lantion asentoa, selkärangan/alaselän ja risti-suoliluun toiminta, häntäluu ja häpyliitos. Häpyliitos pitää lantion etuseinämää yhdessä ja näin ollen on merkittävässä roolissa lantion toiminnan kannalta. Lantion takaseinämä muodostuu risti-suoliluusta, häntäluusta ja usealle tutuksi tulleesta si-nivelestä. Tutkimisen tarkoituksena onkin hahmottaa lantion ja alaselän kokonaisvaltainen toiminta ja niitä häiritsevät tekijät. Hoidettaessa spesifien luu- ja niveltekniikoiden lisäksi käsitellään pehmytkudoksia parhaan mahdollisen lopputuloksen takaamiseksi.